Name: Asrael
Start: 2021-11-10T00:00:00.000Z
End: 2021-11-11T00:00:00.000Z
Location: Musiikkitalo

Admin

Helsinki Philharmonic Orchestra

Orchestra

Direction d'orchestre

Leonard Slatkin

Instrument

Angela Hewitt

Piano

Asrael

Helsinki

Finlande

Musiikkitalo

Concert Hall

Asrael: Circuits McTee (+2 More)

Public

Circuits

Piano Concerto No. 22 in E-moll major, K. 482

Symphony No.2 in C Minor, Op.27 ("Asrael")

Jnanakumar P

Valide

Basse

Instrumentalist

Violinist

Cellist

Violist

Flutist

Clarinetist

Guitarist

Organist

Percussionist

hornist

Oboist

Bassoonist

Trumpeter

Contrabassist

Trombonist

Harper

Saxophonist

Harpsichordist

Bassist

Accordionist

Tuba Player

Recorder Player

Lutenist

Tenor Violinist

Timpani

Mandoline Player

Baroque Flutist

Baroque Oboist

Baroque Trumpetist

Violino Piccolo Player

Viola da Gambist

Musette de cour Player

Viola Pomposa Player

Archlutenist

Vibraphonist

Cornettist

Viola d’amore Player

Theorbist

Compositeur

Mise en scène

Livret

Décors

Costumes

Chorégraphie

Lumières

Danse

Acteur

Direction de choeur

Video

Dramaturgie

Traduction

Répétiteur

Maquillage

En charge de la production

Coiffure

Autre

Stage Manager

Choeur

Orchestre

Poet

Coach vocal

Prof

Photographer

Diffusion

Illustrator

Writer

Writing and performance

Chorus Director

Wig & Makeup Designer

Orchestra Operations

Extra

Contre-ténor

Singer

Baryton-basse

Contralto

Baryton

Ténor

Mezzo-soprano

Soprano

Parlé

Voix d'enfant

Rôle muet

Alto

Continuo

With over a hundred recordings and six Grammy Awards to his name, maestro Leonard Slatkin makes his debut in front of the HPO. Pianist Angela Hewitt brings to the concert hall treasures from the world of Mozart’s concertos ennobled by experience. Wolfgang Amadeus Mozart performed his own Piano Concerto in E-flat major for the first time in Vienna in 1785. The audience was enamoured with the sad slow movement of the concerto that varied the tragic theme, demanding to hear it again immediately as an encore. 

“Suk's Angel of Death is not for the faint-hearted” (Independent). Josef Suk began composing his symphony, named after the angel of the death of Israel, in memory of his father-in-law, Antonín Dvořák. While the symphony was still on Suk’s desk, his wife, Dvořák's daughter, passed away. Composed in the shadow of death, the symphony became a testament to the composer's power and salvation: “Music saved me.” 

 

Leonard Slatkin

Internationally acclaimed conductor Leonard Slatkin (b. 1944) is the son of musical parents of Ukrainian descent and spent his youthful years in Los Angeles. He has received six Grammy awards and 35 nominations, prestigious national medals in, among others, France, Austria and the USA, and the League of American Orchestras’ Gold Baton Award. He first studied composition but soon changed to conducting, first at Aspen and later the Juilliard School and has since has conducted virtually all the leading orchestras in the world. As Music Director, he has held posts in New Orleans; St. Louis; Washington, DC; London (with the BBCSO); Detroit; and Lyon, France. He has also served as Principal Guest Conductor in Pittsburgh, Los Angeles, Minneapolis, and Cleveland.

 

Angela Hewitt

Her interpretations of the music of J.S. Bach have established Canadian pianist Angela Hewitt as one of the composer’s foremost interpreters of our time. “My journey with Bach began from the day I was born, if not before,” she says. She gives marathon recitals of, for example, the complete Das Wohltemperierte Klavier and tours the world with her Bach Odyssey. By the time she won the International Bach Piano Competition in Toronto in 1985, she had already reaped numerous prizes over the previous decade and nowadays gives about 100 concerts a year, often also conducting from the piano. In her orchestral concerts she focuses particularly on the Mozart concertos. Now making her debut with the HPO, she has previously been heard in Finland with the Finnish Radio Symphony and the Lahti Symphony Orchestra.

 

Cindy McTee: Circuits

“Circuits was written in 1990 for the Denton Chamber Orchestra and conductor Jonathan B. Roller of Denton, Texas. The title, Circuits, is meant to characterize (1) the use of a formal design incorporating numerous, recurring short sections and (2) the presence of an unrelenting, kinetic energy. The inclusion of jazz elements and the playful manipulation of musical materials using syncopation, sudden transposition, and juxtaposition are also characteristic of the work.”

Thus writes Cindy McTee (b. 1953), hailed by critics as a composer whose music reflects a ‘charging, churning celebration of the musical and cultural energy of modern-day America.’ Winner of numerous awards and commissions, she has composed music in many forms including jazz, orchestral, chamber and electronic. One of her teachers was the eminent Polish composer Krzysztof Penderecki. In 2011, Cindy McTee retired from her post of Professor at the University of North Texas and married conductor Leonard Slatkin.

 

Wolfgang Amadeus Mozart: Piano Concerto No. 22 in E-flat Major KV 482

The 12 piano concertos composed by Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791) between 1784 and 1786 rank among his greatest. That in E-flat Major KV 482 is thought to date from 1785, and Mozart is known to have been the soloist in at least three performances of it in Vienna. For as father Leopold wrote to his daughter Nannerl in 1786, “I have had a reply from your brother in which he says that he gave without much preparation three subscription concerts to 120 subscribers, that he composed for this purpose a new piano concerto in E-flat, in which (a rather unusual occurrence!) he had to repeat the Andante.” Mozart was at the time working on his opera The Marriage of Figaro, and many claim to hear a certain affinity between the two. It was his first use in an orchestra of an instrument, the clarinet, that would soon became a firm favourite with him. His own concerto cadenza has not been preserved.

 

Josef Suk: Asrael Symphony, Op. 27

Josef Suk (1874–1935) began writing his great Asrael Symphony in early 1905, shortly after the death of his fellow-Czech father-in-law Antonín Dvořák. By the summer, he had completed three of the five movements of a work that, though serious, would end optimistically. But then his 27-year-old wife Otilie unexpectedly died. “Such a misfortune either destroys a man or brings to the surface all the powers dormant in him,” he said. The title, Asrael, refers to the Angel of Death. Suk continued: “It’s been said of this work, and about other works of mine, that they’re subjective in the extreme. They do, of course, stem from life experience, but with their musical and human content they address all mankind. When, after the stormy and nerve-wracking last movement of the symphony, the mysterious and soft C major chord is heard, I often notice that it brings tears to people’s eyes, and these tears are tears of relief, tears that purify and uplift – they are, therefore, not just my tears.”

English

Yli sadan levytyksen ja kuuden Grammy-palkinnon maestro Leonard Slatkin debytoi HKO:n edessä. Pianisti Angela Hewitt tuo konserttisaliin kokemuksen aateloimia aarteita Mozartin konserttojen maailmasta.

Wolfgang Amadeus Mozart esitti oman Es-duuri-konserttonsa ensimmäistä kertaa Wienissä vuonna 1785. Yleisö oli niin ihastunut konserton surumieliseen, traagista teemaa varioivaan hitaaseen osaan, että vaati kuulla sen heti uudestaan, ylimääräisenä numerona. 

”Josef Sukin kuolemanenkeli ei ole heikkohermoisille.” (Independent) [linkki] Josef Suk aloitti kuolemanenkeli Asraelin mukaan nimetyn sinfoniansa säveltämisen appensa Antonín Dvořákin muistolle. Sinfonian ollessa vielä Sukin työpöydällä kuoli hänen vaimonsa, Dvořákin tytär. Kuoleman varjossa versoneesta sinfoniasta tuli säveltäjän voimannäyte ja pelastus: ”Musiikki pelasti minut.”

 

Leonard Slatkin

Yhdysvaltalainen Leonard Slatkin (s. 1944) kuuluu maailman arvostetuimpiin ja palkituimpiin kapellimestareihin. Hänelle on myönnetty esimerkiksi kuusi Grammya ja 34 ehdokkuutta,  Ranskan, Itävallan ja USA:n valtiollisia kunniamerkkejä sekä Yhdysvaltain orkesteriyhdistyksen Kultainen tahtipuikko -palkinto.

Nuoruutensa Slatkin vietti Los Angelesissä, mutta hänen sukujuurensa ovat kummankin vanhemman puolelta Ukrainassa. Slatkinin isä oli 20th Century Foxin orkesterin viulisti ja äiti Warner Brothersin soolosellisti – hän on ikuistanut Tappajahai-elokuvan ääniraidalle sen kuuluisan tunnusmusiikin – ja he olivat myös maineikkaan Hollywood String Quartetin perustajajäseniä.

Slatkin opiskeli säveltämistä Indianan yliopistossa, mutta vaihtoi nopeasti kapellimestariopintoihin ensin Aspenin kesäkursseilla ja sitten New Yorkin Juilliardissa, missä hän opiskeli Jean Morelin luokalla samaan aikaan kuin Leif Segerstam. Urallaan Slatkin on tehnyt pitkäjänteistä työtä johtamiensa orkesterien kanssa: Saint Louisin sinfoniaorkesteria hän johti 1979–1996, Washingtonin Kansallisorkesteria 1996–2008, ja Detroitin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina hän toimi 2008–2020. Viime vuonna hän jätti kymmenen vuotta kestäneen pestinsä myös Lyonin kansallisorkesterin musiikillisena johtajana. Slatkin on naimisissa säveltäjä Cindy McTeen kanssa.

 

Angela Hewitt

Kanadalainen Angela Hewitt on jo yli 30 vuoden ajan kuulunut pianomusiikin ohittamattomiin hahmoihin. Erityisesti hänet tunnetaan Bach-tulkinnoistaan sekä levyillä että konserteissa, ja häntä onkin tituleerattu J.S. Bachin maanpäälliseksi sanansaattajaksi – eikä syyttä. Hän esittää maraton-konserteissaan esimerkiksi kaikkia Das Wohltemperierte Klavier -kokoelman teoksia ja kiertää ympäri maailmaa soittamassa Bach Odyssey -sarjaansa. ”Matkani Bachin kanssa alkoi jo syntymässäni, ellei jo sitä ennen”, Hewitt sanoo kotisivuillaan.

Hewittin ammattilaisura urkeni Toronton Bach-pianokilpailun voitolla vuonna 1985, ja jo sitä ennen hän keräsi palkintoja ja voittoja eri kilpailuista kymmenen vuoden ajan. Nykyään hän soittaa noin sata konserttia vuodessa ja usein myös johtaa orkesteria pianon äärestä. Orkesterikonserteissaan hän keskittyy erityisesti Mozartin konserttoihin, joita hän on Suomessakin esittänyt Radion Sinfoniaorkesterin ja Sinfonia Lahden solistina. Syksyn 2021 konsertit ovat Hewittin debyytti HKO:n solistina.

Hewitt on palkittu useilla tunnustuksilla. Hän on Gramophone-lehden vuoden taiteilija 2006 ja MIDEM Classical Awardsin vuoden instrumentalisti 2010. Lisäksi hänelle on myönnetty Companion of the Order of Canada -arvonimi, jota saa lain mukaan pitää hallussaan vain 165 ihmistä kerrallaan.  

Jaani Länsiö

 

Cindy McTee: Circuits

Yhdysvaltalaista Cindy McTeetä (s. 1953) on luonnehdittu säveltäjäksi jonka musiikki heijastaa  modernin Amerikan kulttuurista sykettä. Hän on pluralisti jonka sävellyksissä kuulee kaikuja  modernismin perinteestä, rockista ja jazzista. Sävellystä hän opiskeli mm. Krakovassa, Yalen yliopistossa sekä Iowan yliopistossa. Opettajistaan McTee on nostanut esiin etenkin Krzysztof Pendereckin. Kun McTee pyysi häneltä sävellystunteja tämä suostui ja ehdotti, että McTee vastineeksi opettaisi Pendereckin lapsille englantia.

McTee on saanut useita yhdysvaltalaisia musiikki- ja tunnustuspalkintoja. Tilausteoksia on syntynyt mm. Los Angelesin filharmonikoille, Clevelandin orkesterille, Aspenin festivaalin orkesterille, Philharmonia Orchestralle ja Sydneyn sinfonikoille. McTee on työskennellyt professorina University of North Texasissa. Hänen miehensä on kapellimestari Leonard Slatkin.

Sävellystuotannosta löytyy etenkin kamarimusiikkia ja teoksia puhallinkokoonpanoille. McTee on myös säveltänyt orkesterikappaleita, mm. Timepiece (2000) ja Double Play (2010). Circuits (1990) on Dentonin kamariorkesterin tilauksesta syntynyt sävellys joka sai kantaesityksensä Texasissa kapellimestari Jonathan B. Rollerin johdolla. Säveltäjä on tehnyt teoksesta versiot myös sinfoniaorkesterille sekä puhallinorkesterille.

Säveltäjä kertoo: ”Otsikko Circuits (esim. virtapiiri tai kiertokulku) viittaa kahteen asiaan: 1) muotoratkaisuun, jossa useat lyhyet jaksot toistuvat ja 2) koko kappaletta hallitsevaan kineettiseen energiaan. Teokselle on lisäksi leimallista jazz-ainekset, sekä musiikillisen materiaalin leikillinen käsittely synkooppien, vastakkainasettelujen ja yllättävien sävellajin vaihdosten avulla.”

 

Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto 22 Es-duuri KV482

Vuosina 1784-86 Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791) sävelsi kaksitoista pianokonserttoa jotka lukeutuvat hänen merkittävimpiin sävellyksiinsä. Niissä hän kehittelee pianon ja orkesterin suhdetta yhä dialogisempaan suuntaan, ja antaa musiikilliselle sanonnalle yhä suurempaa painoarvoa. Aiemmissa soolokonsertoissaan Mozart käytti lähtökohtaisesti ns. galanttia ja viihdyttävää tyyliä. Kypsissä mestarikonsertoissaan Mozart yhdistää viihdyttävyyden ja sinfonisuuden ainutlaatuisella tavalla. 

Pianokonsertto Es-duuri KV482 syntyi joulukuussa vuonna 1785. Kantaesityksen tarkka päivämäärä on epävarma, mutta Mozartin tiedetään esiintyneen Wienissä uuden konserttonsa solistina ainakin kolme kertaa pian partituurin valmistumisen jälkeen. Tammikuussa 1786 isä Leopold nimittäin kirjoitti kirjeessä Wolfgangin Nannerl-siskolle: ”Veljesi ilmoitti että hän vailla erityisempää valmistelua antoi kolme ennakkomaksu-konserttia 120 kuulijalle. Tätä varten hän sävelsi uuden pianokonserton Es-duurissa. Häntä pyydettiin (epätavallista kylläkin!) toistamaan Andante.” Teos syntyi samaan aikaan kun Mozart alkoi kirjoittaa oopperaa Figaron häät ja monen mielestä konserton ja oopperan musiikilla on jotakin yhteistä. Mozart käyttää nyt ensi kertaa klarinetteja orkesterikokoonpanossa. Klarinetista tuli nopeasti eräs Mozartin ehdottomista suosikkisoittimista.

Es-duuri-pianokonsertossa on klassiseen tapaan kolme osaa. Konserton avaa jäntevä Allegro molto joka on täynnä valon ja varjon leikkiä. Mozartin oma soolokadenssi ei ole säilynyt. Toinen osa Andante koostuu muunnelmista alakuloisesta c-molli-teemasta. Finaali Allegro on Mozartille luonteenomaisesti reipas rondo.

 

Josef Suk: Asrael-sinfonia op. 27

Tshekkiläinen säveltäjä Josef Suk (1874-1935) oppi isältään kuinka soittaa urkuja, viulua ja pianoa. 1885-1892 hän opiskeli Prahan konservatoriossa. Eräs opettajista oli Antonin Dvořák, jonka tyttären kanssa Suk solmi avioliiton. Opintovuosien jälkeen Suk työskenteli viulistina jousikvartetossa. Vuodesta 1922 lähtien hän oli Prahan konservatorion sävellysprofessori. Hänen tunnetuin oppilaansa oli Bohuslav Martinu.

Suk oli aluksi kansallisromantikko mutta alkoi vähitellen laajentaa ilmaisuaan uusin suuntiin. Kypsän kauden teokset sisältävät sävyjä jotka voivat tuoda mieleen jopa Gustav Mahlerin. Sukin pääteos on Asrael-sinfonia. Sävellystyö alkoi alkuvuodesta 1905 pari kuukautta Sukin appiukon, Antonin Dvořákin kuoleman jälkeen. Sukin alkuperäinen suunnitelma oli kirjoittaa teos joka vakavasta luonteestaan huolimatta huipentuisi valoisasti. Kesällä viisi osaa käsittävästä teoksesta oli valmistunut kolme. Silloin Sukin 27-vuotias vaimo Otilie yllättäen kuoli. Suk kertoi myöhemmin: ”Tällainen katastrofi joko tuhoaa ihmisen tai paljastaa hänessä piilevät voimat. Ensin pelkäsin  tuhoutuvani. Mutta musiikki pelasti minut ja vuoden kuluttua palasin sävellystyöhön. Ensin sävelsin Adagion, hellän muotokuvan Otiliesta. Sitten heittäydyin yli-inhimillisin voimin viimeisen osan kauhujen kimppuun.”

Dvořákin ja Otilien muistolle omistettu sinfonia valmistui syksyllä 1905. Se sai kantaesityksensä Prahassa 3.2.1907 kapellimestari Karel Kovařovicin johdolla.

Tunnin mittainen Asrael - otsikko viittaa kuoleman enkeliin - on matka tuskasta ja ahdistuksesta kohti lohtua ja valoa. Monet kokivat sinfonian olevan luonteeltaan melkeinpä liian subjektiivinen, Tähän Suk vastasi: ”Olen huomannut että lopun mystinen ja pehmeä C-duuri nostattaa monelle kuulijalle kyyneleet silmiin. Ne ovat kuulijan helpotuksen kyyneleitä, kuulijan omia puhdistavia kyyneleitä - ne eivät ole minun kyyneleitä.”

Christian Holmqvist

suomi

Leonard Slatkin, maestron som gjort över hundra inspelningar och tilldelats sex Grammy-pris, gör sin HSO-debut. Angela Hewitts mångåriga erfarenhet som en benådad Mozart-pianist hörs i även denna konsert.  

Wolfgang Amadeus Mozart var själv solist då Ess-durkonserten uruppfördes i Wien år 1785. Publiken blev så förtjust i den långsamma satsen, en serie sorgmodiga variationer över ett tragiskt tema, att den måste spelas på nytt som extranummer.  

“Josef Suks symfoni är inte för lyssnare med svaga nerver.” (The Independent) Josek Suks symfonis titel hänvisar till en dödsängel. Verket skulle tillägnas minnet av tonsättarens svärfar Antonin Dvořák. Mitt i kompositionsarbetet avled Suks hustru,  

Dvořáks dotter. Symfonin skrevs i dödsskuggans dal. Den blev ett kraftprov och en räddning: “Musiken räddade mig.”

 

Leonard Slatkin

Leonard Slatkin (f. 1944) är en av vår tids mest respekterade och prisbelönade dirigenter. Han har tilldelats bl.a. sex Grammy-pris och Amerikas orkesterförenings Gold Baton Award, varit Grammy-nominerad 35 gånger, och uppmärksammats med hedersutmärkelser i Frankrike, Österrike och Förenta staterna.

Slatkin tillbringade sin ungdom i Los Angeles men släkten har från både moderns och faderns sida rötter i Ukraina. Slatkins far spelade violin i 20th Century Fox-filmbolagets orkester och modern var solocellist på Warner Brothers. Det är modern som framför filmen Hajens ikoniska ledmotiv. Slatkins föräldrar var dessutom med om att grunda den legendariska ensemblen Hollywood String Quartet.

Slatkin studerade komposition vid universitetet i Indiana före intresset för dirigentyrket tog över. Han deltog i Aspens sommarkurser och började sedan studera vid Juilliard i New York. Han var i samma av Jean Morel ledda klass som Leif Segerstam. Slatkin har haft mångåriga samarbeten med Saint Louis symfoniorkester (1979-1996) och National Symphony Orchestra (1996-2008). 2008-2020 var han Detroits symfonikers chefdirigent. Ifjol avslutade han sin tio år långa tjänst som  musikalisk ledare för Lyons nationalorkester. Slatkin är gift med tonsättaren Cindy McTee.

 

Angela Hewitt

Kanadensaren Angela Hewitt har i över 30 års tid varit en av de stora gestalterna i pianomusiken. Hon är känd för sina tolkningar av musik av framförallt J.S. Bach och har rentav kallats för Bachs jordiska budbärare. Hon ger regelbundet maratonkonserter där hon framför alla verk i samlingen Das Wohltemperierte Klavier och har uppträtt jorden runt med konsertserien Bach Odyssey. På sin hemsida konstaterar Hewitt ”Min resa med Bach inleddes så fort jag föddes, om inte redan för det.”

Hewitts professionella karriär tog fart i och med första pris i Bach-pianotävlingen i Toronto år 1985. Redan före det hade hon i tio års tid haft otaliga tävlingsframgångar. Numera ger hon ca hundra konserter i året och dirigerar ofta orkestern sittande vid pianot. I sina orkesterkonserter har hon fokuserat på främst Mozarts konserter. I Finland har hon framfört dem tillsammans med Radions symfoniorkester och Sinfonia Lahti. Konserterna hösten 2021 utgör hennes debut med Helsingfors stadsorkester. 

Hewitt har fått flera pris och utmärkelser. Tidningen Gramophone valde henne till Årets artist år 2006. 2010 tilldelades hon MIDEM Classical Award för Årets instrumentalist. Hon har tilldelats hedersorden Companion of the Order of Canada som får innehas av endast 165 kanadensare åt gången.

 

Cindy McTee: Circuits

Amerikanen Cindy McTee (f. 1953) har karaktäriserats som en tonsättare vars musik reflekterar pulsen i det moderna Amerikas kultur. Hon är en pluralist: man hör ekon av såväl modernismens tradition som av rock och jazz. McTee studerade komposition i bl.a. Krakow, Yale och universitet i Iowa. Av sina lärare har hon lyft fram framförallt Krzysztof Penderecki. Då hon bad honom att ge kompositionslektioner gick Penderecki med på det med förutsättningen att McTee i ersättning lär hans barn engelska.

McTee har tilldelats flera amerikanska musikpris. Hon har skrivit beställningsverk åt bl.a. Los Angeles filharmoniker, Clevelands orkester, Aspens festivals orkester, Philharmonia Orchestra och Sydneys symfoniker. Hon har arbetat som professor vid University of North Texas. Hennes man är dirigent Leonard Slatkin.

 

Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsert Ess-dur KV482

Åren 1784-86 komponerade Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791) tolv pianokonserter som hör till hans främsta verk. I dem eftersträvar han en allt större dialog mellan piano och orkester samtidigt som det rent musikaliska inslaget blir mera vägande. I sina tidiga solokonserter hade Mozart använt en i första hand ”galant” och underhållande stil. I de mogna mästarkonserterna skapar han en unik kombination av det underhållande och det symfoniska. 

Pianokonserten i Ess-dur KV482 fullbordades i december år 1785. Uruppförandets exakta datum ör oklart men man vet att Mozart kort efter att partituret blev färdigt tre gånger uppträdde som solist i Wien med sin nya konsert. I januari 1786 skrev nämligen fadern Leopold till Wolfgangs syster Nannel: ”Din bror meddelade att han utan desto större förarbete hade gett tre preskriptionskonserter för 120 lyssnare. För ändamålet skrev han en ny pianokonsert i Ess-dur. Man bad honom (ovanligt nog!) att framföra Andantet i repris.” Verket skrevs samtidigt som operan Figaros bröllop och många menar att operans och konsertens musik har något gemensamt. Mozart använder här första gången klarinetter i orkestern. Klarinetten blev snabbt ett av Mozarts absoluta favoritinstrument.

Ess-durkonserten har på klassiskt vis tre satser. Den första satsen är ett spänstigt Allegro molto som färgas av en lek mellan ljus och skugga. Mozarts egen solokadens är inte bevarad. Den andra satsen Andante består av variationer över ett melankoliskt tema i c-moll. Finalen Allegro är ett för Mozart typiskt raskt rondo.

 

Josef Suk: Asrael-symfoni op. 27

Den tjeckiska tonsättaren Josef Suk (1874-1935) lärde sig av sin far hur man spelar orgel, violin och piano. 1885-1892 studerade han vid Prags konservatorium. En av hans lärare var Antonin Dvořák, vars dotter Suk gifte sig med. Efter studieåren var Suk verksam som violinist i en stråkkvartett. Från år 1922 till sin död var han professor i komposition vid Prags konservatorium. Hans mest kända elev var Bohuslav Martinu.

Suk var till en början en nationalromantiker men började snart målmedvetet bredda sitt uttryck. Hans mogna verk innehåller drag som kan föra tankarna till rentav Gustav Mahler. Suks främsta verk är symfonin Asrael. Kompositionsarbetet inleddes i början av år 1905, ett par månader efter att tonsättarens svärfar Antonin Dvořák hade avlidit. Suks ursprungliga plan var att skriva ett verk som trots sin allvarliga karaktär skulle avslutas i ljusa tecken. Då tre av symfonins fem satser var färdiga avled oväntat Suks hustru Ottilie. Hon var 27 år gammal. Senare berättade tonsättaren: ”En dylik katastrof antingen förintar en människa eller avslöjar hennes inneboende styrka. Först trodde jag att jag går under. Men musiken räddade mig och ett år senare fortsatte jag komponera. Först skrev jag ett Adagio, ett ömt porträtt av Ottilie. Sedan tog jag med övermänskliga krafter itu med finalens skräckbilder.”

Symfonin, som är tillägnad minnet av Dvořák och Ottilie, fullbordades hösten 1905. Uruppförandet i Prag den 3.2.1907 leddes av Karel Kovařovic. Den en timme långa symfonin vars titel hänvisar till dödsängeln Asrael är en resa genom smärta och ångest mot tröst och ljus. Många upplevde att verket till sin natur är nästan alltför subjektivt. Till detta svarade Suk: ”Jag har noterat att slutets mystiska och mjuka C-dur-ackord ger många lyssnare tårar i ögonen. De är lyssnarens tårar av lättnad, lyssnarens egna renande tårar - de är inte mina tårar.”

svenska

Asrael by McTee, Mozart, Suk, J., Du (2021/2021), Chef d'orchestre Leonard Slatkin, Musiikkitalo, Helsinki, Finlande

Crédits de représentation (Distribution et équipe de production )

Ensemble

Programme, À Propos & Synopsis

Photos

Lectures complémentaires

Dates et lieux de représentation

Salles