Name: Joe Hishashi
Start: 2023-01-06T00:00:00.000Z
End: 2023-01-07T00:00:00.000Z
Location: Musiikkitalo

Organization

Dyrygent

Joe Hisaishi

Sopran

Olga Heikkilä

Orchestra

Helsinki Philharmonic Orchestra

Joe Hishashi

Helsinki

Finlandia

Musiikkitalo

Joe Hishashi: DA-MA-SHI-E Hisaishi HISAISHI (+2 More)

Public

DA-MA-SHI-E

Spirited Away Suite

The East Land Symphony

Approved

My Neighbor Totoro, Kiki’s Delivery Service, Howl’s Moving Castle… Joe Hisaishi’s music is an integral part of Hayao Miyazaki’s enchanting animated films. For our Epiphany concert, Hisaishi himself arrives in front of the orchestra to conduct a suite from the film Spirited Away along with two of his pieces composed for the concert hall.

“You knock your head against a tofu cube and you get a bump.” In the third part of The East Land Symphony, soprano Olga Heikkilä gets to sing a poem inspired by a Japanese children's nonsense poem, whose absurd verses take you on a mystical journey through Tokyo.

 

Joe Hisaishi 

Born in Nagano, Japan, Joe Hisaishi started his career as a contemporary music composer at Kunitachi College of Music. Since his first album, Information, in 1982, he has released nearly 40 solo albums. 

Hisaishi is best known for his film scores, and especially those for ten films directed by Hayao Miyazaki. Now numbering over 80 in all, his scores have won him the unofficial title of “Japan’s John Williams”. Most of them are designed for Japanese audiences, but he nevertheless aims at a universal appeal since the films are seen by audiences the world over. 

Joe Hisaishi also conducts. In 2004, he was appointed the first Music Director of the newly created World Dream Orchestra. From 2016 to 2018 he was Artistic Director of the Nagano City Arts Center, and in spring 2021 he took over as Principal Guest Conductor of the Japan Century Orchestra. 

 

Olga Heikkilä 

Finnish lyric soprano Olga Heikkilä is a frequent guest at opera houses and festivals across Europe and now makes her HPO debut in Hisaishi’s East Land Symphony. A laureate of the Lappeenranta and Kangasniemi competitions in Finland, the IVC’s Hertogenbosch in The Netherlands and the Klaudia Taev in Estonia, she has appeared not only in Finland but also at such prestigious venues abroad as the Berlin State Opera and Aix-en-Provence. 

The music of Joe Hisaishi is, she says, highly familiar to a whole generation from the animation films directed by Hayao Miyazaki. Heikkilä has always been interested in languages, and will sing Tokyo Dance in Japanese and English. The words are, she says, fun, reeling off numbers and viewing Tokyo with the eyes of a child. The Prayer is sung in Latin. “So we go to the stars. So it was fated.” 

 

Joe Hisaishi: DA-MA-SHI-E 

“The title comes from M.C. Escher – not a particular picture of his, but very logical with some essence of humour – I totally agree with his style,” says Joe Hisaishi. Maurits Cornelis Escher (1898–1972) was a Dutch graphic artist who made mathematically inspired woodcuts, lithographs, and mezzotints. As a young man well versed in the works of composers from Bach to Boulez, Hisaishi said his eyes were first opened to the American minimalism of Glass, Reich and Adams in 1969, and ever since, his music has been characterised by slow, gradual shifts of harmony. DA-MA--SHI-E is structured in eight different phrases born from the first violin motifs at the very beginning. The brass instruments change the colour of the entire piece by hitting very strong notes. In the last half, the brass chorales join, playing the eight motifs and making the ending joyful and positive. 

Originally scored for small ensemble, DA-MA-SHI-E was premiered in 1996 and can be heard on the CD Minima_Rhythm – the culmination of Hisaishi’s minimalism up to that time – released in 2009.  

 

Spirited Away Suite 

Spirited Away (2001) tells the story of a petulant 10-year-old girl called Chihiro who gets separated from her parents and is ‘spirited away’ to another world. All of a sudden, nothing is the same or as it seems. She is given a new name and a job, and in order to break free, she has to get her old name back by performing the most peculiar tasks. 

The film is Hasaishi’s best-known collaboration with film director Hayao Miyazaki. It won the Academy Award for Best Animated Feature in 2003 and many critics have voted it one of the best films of the present millennium. Hisaishi arranged the music from the film as the Spirited Away Suite in nine scenes for a tour by the World Dream Orchestra conducted by him in 2018. 

 

Joe Hisaishi: The East Land Symphony 

The East Land Symphony by Joe Hisaishi was inspired by the devastating earthquake that hit Japan in 2011. The title refers both to Japan as a country in the East and to the Tōhoku Region in the east of Japan. “As mankind, where do we go now?” he asks in the aftermath of the disaster. “How do we live in such a world of chaos?” 

The symphony’s first movement is an explosive mixture of serial music and minimalist elements, resulting in the dissonance embodied in the whole work. The second movement, Air, has an insistent beat: “like the flow of the atmosphere. In an abstract way, it feels like we have resisted the progression of time.” The third movement, Tokyo Dance, satirises Japan’s isolation at the time. “All that matters are myself and my surroundings; forget about the world.” The lyrics in English mixed with Japanese were written by his daughter Mai. Rhapsody of Trinity is a divertimento full of black humour and satire, and the closing movement, The Prayer, is simple and uses the least amount of sound. The lyrics are from a dictionary of Latin proverbs, and the chorale at the end is from Bach’s St. Matthew Passion running through Hisaishi’s head as he wrote the symphony.

English

Naapurini Totoro, Kikin lähettipalvelu, Liikkuva linna… Joe Hisaishin musiikki on erottamaton osa Hayao Miyazakin lumoavia animaatioelokuvia. Loppiaiskonserttiin Hisaishi saapuu itse orkesterin eteen johtamaan Henkien kätkemä -elokuvan musiikista koostetun sarjan sekä kaksi konserttisalia varten säveltämäänsä teosta.
”Kolautat pääsi tofukuutioon ja sinulle tulee kuhmu.” The East Land Symphonyn kolmannessa osassa sopraano Olga Heikkilä saa laulaakseen japanilaisesta lastenlorusta innoittuneen runon, jonka absurdit säkeet vievät mystiselle retkelle halki Tokion.

 

Joe Hisaishi 

Naganossa syntynyt Joe Hisaishi aloitti uransa konserttimusiikin säveltäjänä Kunitachi College of Musicissa. Ensimmäisen levynsä MKWAJU hän julkaisi vuonna 1981, ja sittemmin levyjä on ilmestynyt jo nelisenkymmentä.  

Parhaiten Hisaishi tunnetaan elokuvamusiikistaan, erityisesti ohjaaja Hayao Miyazakin kanssa tekemästään kymmenestä kokoillan animaatiosta. Hisaishi on säveltänyt musiikin vuoden 1984 Tuulen laakson Nausicaä:sta lähtien jokaiseen Miyazakin ohjaamaan elokuvaan. Muita hänen merkittäviä elokuvatöitään ovat mm. Takeshi Kitanon ohjaamat Hana-Bi – tulikukkia, Kikujiron kesä sekä Dolls. Yhteensä yli 80 elokuvan Hisaishia onkin usein tituleerattu ”Japanin John Williamsiksi”, ja hänen sävellyksensä vetoavat yleisöihin universaalisti. 

”Teen suurimman osa sävellyksistäni lähtökohtaisesti japanilaisiin elokuviin, mutta pyrin työskentelemään maailman mittakaavassa muistaen, että säveltämääni elokuvaa katsovat ihmiset kaikkialla maailmassa. Pidän mielessäni, että ulkomaiset muusikot kiinnittävät huomiota orkestraatiooni. Luon musiikkini aina objektiivisesta lähtökohdasta. Se, miten maailma reagoi tähän lähtökohtaan, on minulle säveltäessäni tärkeää.” 

Säveltämisen ohella Hisaishi työskentelee kapellimestarina. Hän on johtanut esimerkiksi Hongkongin filharmonikoita, Singaporen sinfoniaorkesteria ja London Symphony Orchestraa. Vuonna 2004 hänet nimitettiin vasta perustetun World Dream Orchestran ylikapellimestariksi, vuosina 2016–18 hän Nagano City Arts Centerin taiteellinen johtaja, ja vuoden 2021 keväästä alkaen Japan Century Orchestran päävierailija.  

 

Olga Heikkilä 

Lyyrinen sopraano Olga Heikkilä on yli kymmenen vuoden ajan kuulunut oopperatalojen ja -festivaalien vakiovieraisiin Suomessa ja ulkomailla. Hän on laulanut esimerkiksi Berliinin valtionoopperassa, Aix-en Provencessa sekä Suomen Kansallisoopperassa. Suomalaisten tietoon Heikkilä nousi saamalla palkintosijat Lappeenrannan ja Kangasniemen laulukilpailuissa vuosikymmenen vaihteessa. Ulkomailla menestystä tuli Hollannissa IVC’s Hertogenbosch -kilpailussa sekä Virossa Klaudia Taev -kilpailussa.  

Heikkilä alkoi laulaa neljävuotiaana todetun astman vuoksi lääkärin määräyksestä, sillä keuhkoja oli kehitettävä. Astmalääkkeet jäivät 14-vuotiaana, mutta laulaminen jatkui Espoon musiikkiopistossa. Maisteriksi Heikkilä opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja teki loppututkinnot myös Helsingin konservatorioon ja Tanskan kuninkaalliseen ooppera-akatemiaan. Nyt hän tekee Sibelius-Akatemiassa tohtorintutkintoa puhelaulusta. 

Heikkilä debytoi Helsingin kaupunginorkesterin solistina laulamalla East Land Symphonyn sopraanosoolot. Joe Hisaishin musiikki on Heikkilälle varsin tuttua Hayao Myazakin elokuvista. 

”Nämä animaatiot ovat kasvattaneet kokonaisen sukupolven”, Heikkilä sanoo. ”Niiden suosio on hyvin ymmärrettävää. Uskon sen johtuvan osittain emotionaalisesta tasosta, jonka Hisaishin musiikki luo.” 

Laulusolisti on mukana sinfonian kolmannessa ja viidennessä osassa. Tokyo Dance lauletaan japaniksi ja englanniksi. 

”Kielet ovat aina kiinnostaneet minua, ja etenkin fonetiikka. Solistina pyrin tietenkin siihen, että lausumiseni kuulostaisi aidosti japanilaiselta. Tokyo Dancen teksti on hauska. Siinä ei ole erityistä logiikkaa, vaan lasketaan numeroita ja kävellään Tokion läpi, katsotaan isoa kaupunkia pienen lapsen silmin. Informaatiota tulee jatkuvalla syötöllä. Tässä osassa pääseekin käyttämään koko instrumenttinsa ja näyttämään kaikki taitonsa”, Heikkilä sanoo. 

The Prayer lauletaan latinaksi. ”Kolmeen huokaava musiikki kutsuu rauhoittumaan ja luottamaan kohtaloon”, Heikkilä kuvailee. ”Sic itur ad astra. Sic erat in fatis. Menemme kohti tähtiä, näin on tarkoitettu.” 

Jaani Länsiö 

 

Joe Hisaishi: DA-MA-SHI-E 

Nuorena Hisaishin levyhylly oli täynnä klassisen musiikin merkkiteoksia aina J. S. Bachista Dmitri Šostakovitšiin, Anton Weberniin, Alban Bergiin and Pierre Bouleziin. Kun Hisaishi ensi kertaa kuuli Terry Rileyn vuonna 1969 ilmestyneen levyn A Rainbow in Curved Air, hänen maailmansa avautui amerikkalaiselle minimalismille, etenkin Philip Glassille, Steve Reichille, ja myöhemmin John Adamsille. Siitä lähtien Hisaishin sävellystyyli on rakentunut nimenomaan minimalismiin kuuluville hitaille vähittäisille harmonioiden muutoksille. 

”Se, että juureni ovat minimalistisessa musiikissa on totta kai vaikuttanut elokuvamusiikkiini” Hisaishi on sanonut. ”Ilmaistakseni vaihtuvia tunnelmia kohtauksissa kirjoitan tietenkin melodioita, mutta käytän usein myös minimalistisia keinoja. Pidän itseäni ehdottomasti minimalistina.” 

Minimalismia edustaa myös orkesterikappale DA-MA-SHI-E (1985). Teoksen nimi viittaa M.C. Escherin visuaalisille harhoille perustuviin teoksiin, ja syntyi samoihin aikoihin kuin ensimmäinen Miyazakin ja Hisaishin yhteinen elokuva Laputa – Linna taivaalla. 

”Teos rakentuu kahdeksalle eri fraasille”, Hisaishi kuvailee DA-MA-SHI-E:ta. ”Nämä syntyvät aivan teoksen alussa kuulluista viulumotiiveista. Vaskisoittimet muuntelevat teoksen väritystä iskevillä äänillä ja A-duurin ja B-duurin väliä vaihtelemalla. Loppupuolella vaskien koraalit yhtyvät mukaan noihin kahdeksaan motiiviin ja vievät kappaleen riemukkaaseen loppuun.”  

Alunperin pienyhtyeelle syntyneen DA-MA-SHI-E:n orkesteriversio kantaesitettiin vuonna 1996 Hong-Jae Kimin johdolla New Japan Philharmonicin konsertissa Tokiossa. Se löytyy myös vuonna 2009 ilmestyneeltä Hisaishin sävellyslevyltä Minima_Rhythm, jolla säveltäjä johtaa London Symphony Orchestraa. ”Tähän albumiin kulminoituu menneisyydessä säveltämäni minimalismi”, Hisaishi on kertonut. 

 

Joe Hisaishi: Spirited Away Suite 

Henkien kätkemä (Spirited Away/Sen to Chihiro no kamikakushi, 2001) on kertomus kärttyisästä 10-vuotiaasta Chihiro-tytöstä, joka ajautuu eroon vanhemmistaan ja tempautuu rinnakkaiseen universumiin, henkimaailmaan. Yhtäkkiä maailma on täynnä outoa ja uutta, eikä mikään ole sitä, miltä näyttää. Tytölle annetaan uusi nimi sekä työpaikka kylpylässä, koska jokaisen henkimaailman olion on tehtävä raskasta työtä. Päästääkseen takaisin vanhaan todellisuuteensa ja vanhempiensa luokse Chihiron on saatava alkuperäinen nimensä takaisin suoriutumalla mitä merkillisemmistä koettelemuksista.  

Joe Hisaishin ja Hayako Miyazakin yhteisistä elokuvista Henkien kätkemä on menestynein ja kuuluisin. Vuonna 2003 parhaan animaation Oscarilla palkittu elokuva toi japanilaisen animen myös kaikkialle länsimaihin, ja useat kriitikot ovat äänestäneet sen yhdeksi tämän vuosituhannen parhaista elokuvista.  

Joe Hisaishi muokkasi elokuvan musiikista Spirited Away Suiten johtamansa World Dream Orchestran kiertueelle vuonna 2018. Yhdeksästä kohtauksesta koostuva sarja käynnistyy kappaleella One Summer’s Day, jossa viattoman pianomelodian alle kohoaa uhkaavia sointuja varoituksena synkän yön saapumisesta. Sarjan aikana kohdataan niin uuden todellisuuden Jumalat, Lohikäärmepoika sekä hirviö nimeltään Kasvoton. Noin 25-minuuttinen matka Henkien kätkemän musiikkiin päättyy alun kesäisiin tunnelmiin.  

 

Joe Hisaishi: The East Land Symphony 

Perjantaina 11. maaliskuuta klo 14.46 Tyynen valtameren pohja muljahti uudelle paikalleen synnyttäen noin 15 metriä korkean tsunamin. Japanin suuri maanjäristys vuonna 2011 muistetaan ennen kaikkea Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta, mutta yksi historian tuhoisimmista luonnonkatastrofeista hautasi myös alleen kaupunkeja ja kyliä etenkin Honshūn saaren koillisosissa, Tōhokun alueella.  

Järistyksen jälkeisissä tunnelmissa Joe Hisaishi alkoi säveltää viisiosaista The East Land Symphonya. ”Kysyn usein itseltäni, mihin olemme ihmiskuntana menossa. Miten voimme elää tässä kaoottisessa maailmassa? Sinfoniaa säveltäessäni toivoin, että japanilaiset pysyisivät rohkeina ja voimakkaina, ja tilanteesta huolimatta jatkaisivat elämäänsä unohtamatta juuriaan.”  

Teoksen kaksi ensimmäistä osaa syntyivät vuonna 2011, loput kolme osaa viisi vuotta myöhemmin. Teoksen nimi viittaa sekä Japaniin idän maana että Tōhokuun sen itäisenä maakuntana. Ensimmäinen osa The East Land on räjähdysherkkä sekoitus 12-sävelmusiikkia ja minimalismia. Lukuisat kliimaksit johtavat aina pahaenteisiin suvantovaiheisiin ja loppunousuun, jonka jytkettä Hisaishi kuvaa yökerhomaiseksi. Toisessa osassa Air kuullaan herkeämätöntä helinää, jonka syke ei suostu sammumaan. ”Jokseenkin abstraktisti kuvailtuna tuntuu kuin olisimme vastustaneet ajan jatkumoa”, Hisaishi muistelee.  

Kolmas osa Tokyo Dance satirisoi Japanin eristäytymistä. Tai kuten Hisaishi kuvaa maanjäristyksen herättämiä reaktioita: ”Vain minä ja lähiympäristöni merkitsee, muulla maailmalla ei ole väliä.” Japania ja englantia yhdistelevän laulun sanat ilmentävät kaiken väliaikaisuutta. Japanilaista lastenlorua tyylittelevän tekstin on kirjoittanut Hisaishin tytär Mai Fujisawa. Neljättä osaa Rhapsody of Trinity Hisaishi kuvaa mustan huumorin ja satiirin sävyttämäksi divertimentoksi, eli kevyeksi viihdesoitoksi, jonka huippukohdaksi nousee ensimmäisen osan motiivi. 

Päätösosa The Prayer on malliesimerkki riisutun kauneuden voimasta. Laulusoolon sanoitus on sarja latinankielisiä sanontoja. Koko 45-minuuttisen kokonaisuuden kohottava loppu lainaa J. S. Bachin Matteus-passion koraalia Kun minun kerran pitää lähteä, joka soi Hisaishin korvissa sinnikkäästi teoksen säveltämisen ajan.

suomi

Min granne Totoro, Kikis expressbud, Det levande slottet… Joe Hisaishis musik utgör en viktig ingrediens i Hayao Miyazakis magiska animerade filmer. På stadsorkesterns trettondagskonsert dirigerar Hisaishi sin egen musik: en svit ur musiken till Spirited Away samt två konsertverk.

”Du slår huvet mot en tofukub och du får en bula.” I tredje satsen i The East Land Symphony får sopran Olga Heikkilä sjunga en dikt som är inspirerad av ett japanskt barnkammarrim. De absurda verserna utgör samtidigt en mystisk färd genom Tokyo.

 

Joe Hisaishi 

Joe Hisaishi är född i Nagano. Han inledde sin bana som tonsättare av konsertmusik vid  Kunitachi College of Music och gav ut sitt första musikalbum MKWAJU år 1981. Vid det här laget har han publicerat fyrtiotalet album.  

Hisaishi är bäst känd som tonsättare av filmmusik. Han har skrivit musik till över 80 filmer av vilka tio är regisserade av animatör Hayao Miyazaki; samarbetet startade år 1984 med Nausicaä från Vindarnas dal. Hisaishi har skrivit musik till även filmer regisserade av bland annat Takeshi Kitano (Hana-Bi, Kikujiros sommar, Dolls). Hisaishi har ofta betitlats ”Japans John Williams” och hans kompositioner tilltalar en universell publik.  

”Största delen av min musik är för japanska filmer, men jag eftersträvar att arbeta med universella måttstockar eftersom filmerna ju ses av människor över hela jorden. Jag håller också i minnet att utländska musiker fäster uppmärksamhet vid min orkestration. Min musik har alltid en objektiv utgångspunkt. Då jag komponerar fäster jag vikt vid hur världen reagerar på den utgångspunkten.” 

Vid sidan om sitt komponerande arbetar Hisaishi som dirigent. Han har lett bland annat Hongkongs filharmoniker, Singapores symfoniorkester och Londons symfoniorkester. År 2004 utnämndes han till chefdirigent för World Dream Orchestra. 2016-18 var Hisaishi konstnärlig ledare för Nagano City Arts Center. Från och med våren 2021 är han Japan Century Orchestras första gästdirigent.  

 

Olga Heikkilä 

Olga Heikkilä är en lyrisk sopran som i över tio års tid regelbundet gästat operahus och festivaler i både Finland och utomlands. Hon har uppträtt på bland annat Staatsoper Berlin, Finlands Nationalopera och på operafestivalen i Aix-en Provence. I Finland slog hon igenom då hon prisbelönades i sångtävlingarna i Villmanstrand och Kangasniemi. Utomlands har Heikkilä haft  framgångar i den nederländska Hertogenbosch-sångtävlingen samt i den estniska Klaudia Taev-tävlingen.  

Heikkilä började ursprungligen sjunga för att utveckla sina lungor på grund av den astma hon diagnostiserats med då hon var fyra år gammal. Tio år senare lämnade hon bort astmamedicinerna men fortsatte sjunga vid Esbo musikinstitut. Hon studerade till magister vid Sibelius-Akademin och tog en slutexamen även vid Helsingfors konservatorium och Danmarks kungliga operaakademi. Just nu gör hon sin doktorsexamen vid Sibelius-Akademin över temat talsång.  

Heikkilä gör sin debut med Helsingfors stadsorkester som solist i East Land Symphony. Hon känner väl till Joe Hisaishis musik tack vare Hayao Myazakis filmer. ”De här animationerna har uppfostrat en hel generation”, säger Heikkilä. ”Deras popularitet är alldeles förståelig. Jag tror att fenomenet delvis har att göra med de emotioner som skapas av Hisaishis musik.”  

Sopransolisten är med i symfonins satser tre och fem. Tokyo Dance sjungs på både japanska och engelska.  

”Jag har alltid varit intresserad av språk och framförallt fonetik”, berättar Heikkilä. ”Som solist har jag ju som mål att min japanska skall låta äkta. Tokyo Dance har en rolig text. Den är egentlig inte ett dugg logisk: man räknar siffror och promenerar genom Tokyo, betraktar en storstad genom ett litet barns ögon. Ny information dyker ständigt upp. I den här satsen får man använda hela sitt instrument och uppvisa allt sitt kunnande.”  

The Prayer sjungs på latin. ”Musiken suckar i tretakt och bjuder oss att stilla oss och lita på ödet. Sic itur astra. Sic erat fatis. Vi går mot stjärnorna, det är så det är menat.” 

 

Joe Hisaishi: DA-MA-SHI-E 

Då Hisaishi var ung dignade hans skivhylla av klassisk musik från J.S. Bach till Dmitri Sjostakovitj, Anton Webern, Alban Berg och Pierre Boulez. Hans värld öppnade sig för den amerikanska minimalismen då han första gången hörde Terry Rileys skiva A Rainbow in Curved Air (1969). Framförallt Philip Glass och Steve Reich, och senare John Adams, blev viktiga för Hisaishi. Hans musik bygger på långsamma harmoniska förändringar på ett sätt som är typiskt för minimalism.  

”Mina rötter i minimalismen har naturligtvis påverkat min filmmusik”, har Hisaishi berättat. ”Jag skriver förstås melodier för att uttrycka scenernas växlande stämningar, men lika ofta använder jag mig av minimalistiska metoder. Jag ser definitivt mig själv som en minimalist.” 

Även orkesterstycket DA-MA-SHI-E (1985) är minimalistiskt. Titeln hänvisar till M.C. Eschers konst med dess omöjliga figurer. Verket skrevs samtidigt som musiken till Miyazakis film Laputa – slottet i himlen.  

”Verket bygger på åtta olika fraser”, berättar Hisaishi. ”De föds fram ur motiv som hörs i violinerna alldeles i verkets början. Blecken varierar klangfärgen med attacker och pendlar mellan A-dur och B-dur. Mot slutet kombineras bleckens koraler med de åtta motiven. Det leder till en uppsluppen avslutning.”  

DA-MA-SHI-E är från början skrivet för en liten ensemble. Orkesterversionen uruppfördes år 1996 på New Japan Philharmonics konsert i Tokyo under ledning av Hong-Jae Kim. Stycket finns också på Hisaishis Minima_Rhythm, en år 2009 utgiven CD där tonsättaren dirigerar Londons symfoniker. ”Detta album”, har Hisaishi berättat, ”utgör kulmen på den minimalism jag tidigare komponerat”.  

 

Joe Hisaishi: Spirited Away Suite 

Spirited Away (Sen to Chihiro no kamikakushi, 2001) är berättelsen om Chihiro. Hon är en tioårig, ettrig flicka som blir separerad från sina föräldrar och hamnar i en parallellvärld med andar och spöken. Världen är plötsligt gåtfull och ny, inget är vad det först ser ut att vara. Flickan får ett nytt namn och ett arbete på ett badhus, för i andevärlden måste varje varelse utföra hårt fysiskt arbete. För att kunna återvända till sin egen verklighet och sina föräldrar måste Chihiro få tillbaka sitt rätta namn. Det kan ske endast genom att hon genomgår märkliga prövningar.  

Spirited Away är den mest framgångsrika och berömda av Joe Hisaishis och Hayako Miyazakis gemensamma filmer. År 2003 tilldelades den en Oscar för bästa animationsfilm. Den gjorde japansk anime känd överallt i västvärlden, och flera kritiker har röstat den till en av århundradets bästa filmer.  

Då Joe Hisaishi år 2018 skulle göra en konsertturné med sin egen World Dream Orchestra  sammanställde han en svit med filmens musik. Sviten har nio scener och öppnar med One Summer’s Day i vilken en oskuldsfull pianomelodi skuggas av ackord som varnar om den annalkande natten. Under svitens gång möter vi såväl gudar och en drakpojke som ett monster som heter Den ansiktslöse. Den ca 25 minuter långa musikaliska resan avslutas med att vi återvänder till introduktionens sommarstämningar.  

 

Joe Hisaishi: The East Land Symphony 

Fredagen den 11 mars klockan 14.46 skedde en jordbävning i Stilla havets botten som resulterade i en cirka 15 meter hög tsunami. Jordbävningen i Japan år 2011 var en av historiens värsta naturkatastrofer, ihågkommen tack vare framförallt Fukushima-olyckan. Men också flera städer och byar i framförallt Tohoku-området på ön Honshu förstördes.  

Hisaishi började arbeta på sitt verk The East Land Symphony i de stämningar som rådde efter jordbävningen. ”Jag frågar ofta mig själv vart mänskligheten är på väg. Hur kan vi leva i denna kaotiska värld? Då jag komponerade symfonin önskade jag att japanerna skulle förbli starka och modiga, att de trots situationen skulle fortsätta sina liv utan att glömma sinna rötter.”  

Det 45 minuter långa verkets två första satser skrevs år 2011, de återstående tre fem år senare. Symfonins titel hänvisar till Japan som ett land i öster, men också till Tohoku som ett östligt område inom landet självt. Den första satsen The East Land är en explosiv kombination av 12-tonsmusik och minimalism. Stora höjdpunkter växlar med ruvande övergångar. Slutets stegring har en puls som Hisaishi har beskrivit som en sådan som man finner i en nattklubb. I den andra satsen Air hör man ett ständigt pinglande som vägrar upphöra. ”Abstrakt beskrivet var det som om vi hade varit emot tidens gång”, har Hisaishi berättat. 

Den tredje satsen Tokyo Dance satiriserar Japans isolation. Eller som Hisaishi berättat apropå de reaktioner jordbävningen gav upphov till: ”Det enda som betyder något är jag och min näromgivning, den övriga världen spelar ingen roll.” Texten är ett slags barnkammarrim på  japanska och engelska och är skriven av Hisaishis dotter Mai Fujisawa. Tokyo Dance handlar om hur temporärt allting är. Den fjärde satsen Rhapsody of Trinity beskriver Hisaishi som ett divertimento präglat av svart humor och satir. Satsen kulminerar med motivet ur den första satsen.  

Symfonins sista sats The Prayer är ett praktexempel på skönheten i det avskalade. Vokalsolots text består av latinska sentenser. Den upplyftande avslutningen citerar Bachs Matteuspassions koral O Welt, sieh hier dein Leben (När jag skall lämna världen). Medan Hisaishi arbetade på sitt verk hörde han i sitt inre oupphörligt just denna koral.

svenska

Joe Hishashi by Hisaishi, Joe, pt 06 sty 2023, od (2023/2023), Dyrygent Joe Hisaishi, Musiikkitalo, Helsinki, Finlandia

Udział w spektaklu (Obsada & realizacja )

Ensemble

Program, informacje i streszczenie

Zdjęcia

Dalsza lektura

Daty i miejsca występów

Miejsca